Vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Vuosi vetelee viimeisiään ja toden teolla vuoden aikana on sattunut ja tapahtunut osittain jopa enemmän kuin laki sallii. Jostain syystä kun miettii mitä viimeisen vuoden aikana todella on tapahtunut miettii lähinnä niitä huonoja kokemuksia ja tapahtumia. Edellisessä postauksessa valitin sitä miten en ole saanut aikaiseksi juurikaan mitään niin toisaalta onhan sitä tullut vastaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Erityisesti viimeisen kuukauden aikana.

Taannoin tuossa hieman ennen joulua, koin kuitenkin sen pahimman rysäyksen kun kolaroin autoni moottoritiellä. Varsinaisesti koko homma ei ollut mitenkään paha ja ainoastaan meikäläisen auto sai hieman iskua, mutta voin rehellisesti sanoa, että siinä kun lähtee auto hallinnasta ja pyörii ympyrää keskellä moottoritietä, ei ehdi ajatella muuta, kuin että selviäisi hengissä. Mukana oli enemmän onnea kuin voi toivoa ja mitään sen suurempaa ei tapahtunut. Isoimman kolauksen sai auton puskuri ja meikäläisen itsetunto autoilijana. Eilen kun vihdoin sain auton takaisin ja ajoin sen Turusta takaisin kotiin, sitä samaista pahamaineista motaria pitkin, niin lievästi vähätellen hieman jännitti. Hengissä selvittiin kuitenkin. Niin auto kuin minäkin.

Jouluna sain kuitenkin lepuuttaa niin kolahtanutta itsetuntoa kuin yleisesti hermoja ja jalkoja perheen parissa rakkaalla mökillä. Joulukuusi, kymmenet kynttilät ja se LUMI!! Vaikka olen vanoutunut talven vihaaja, niin jouluna kuuluu olla lunta, ja sitähän oli. Mahtavinta koko joulussa oli se, että pääsin oikein ajan kanssa viettämään aikaa rakkaan ihanan kultaisen siskon tyttöni kanssa. Pulkkamäessa lumi lensi niin ettei välillä nähnyt missä on taivas ja missä maa. 

Tuli myös leivottua muutamat pasteijat ”Pappalle”, eli meikäläisen isukille. Voitte vaan kuvitella sitä naurun määrää kun 2v. tyttösen kanssa aletaan leipoa. Sotkusta ei kannata puhuakaan, mutta oli niin kivaa, että vieläkin poskia pakottaa. Mussukka on muutenkin niin rakas pakkaus, että tällä elää vaikka minkä kriisin ja kauheuden yli.

Nyt alkaa lomakin lähestyä loppuaan ja uuden vuoden vietänkin jo sairaalan rauhassa. Ehkä on sen verran rauhallista että ehtii muutamat raketit bongata parvekkeelta. Loistavaa loppu vuotta ja toivottavasti parempaa alkavaa vuotta kaikille. Ehkäpä ensivuosi alkaa paremmissa merkeissä kuin tämä loppuu.