sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Viikonlopun kesäreissu.

Aivan ihana viikonloppu takana. Tämä kesä on yllättävän raskas vapaiden vähyyden ja kaiken laisten hässäkän vuoksi, josta taisin jo aikasemmin kertoa. Mietin hetken "uhraisinko" tämän harvinaisen vapaan viikonlopun reissaamiseen sen sijaan että olisin viettänyt sen laiskotellen mökillä tai siivoten kotona. Päätin kuitenkin lähteä.





Menin Helsinkiin ja Vantaalle parhaan ystäväni luokse viikonlopuksi vähän tuulettumaan. Viikonloppu meni nauraessa ja maailmaa parantaessa. Jotain mitä todellakin tarvitsin tässä kohtaa. Perjantaina suuntasin autoni PK-seudulle suoraan töistä ja voi sitä fiilistä kun pääsin motarille, poppi soimaan ja fiilis suorastaan läpi auton katon. Illalla suuntasimme Helsingin yöelämään ja tanssimme koko yön. En edes muista koska viimeksi olisin antanut niin täydellisesti periksi fiilikselle ja vaan pitänyt hauskaa.

Eilinen päivä meni ulkoilmassa. Heräiltyämme kävimme hankkimassa eväitä ja suuntasimme Suomenlinnaan. Vaikka asuinkin alueella jonkin aikaa, niin jostain syystä en koskaan ollut käynyt Suomenlinnassa aikasemmin. Järkyttävä aukko sivistyksessä. Nyt päätimme että jos ilma vähänkään antaa myöden niin sinne mennään. Menomatkalla tietysti satoi vettä ja olin täysin vakuuttunut että Kauppatorilla viimeistään pitää antaa periksi ja perua koko homma, mutta onneksi sade väistyi ennen kuin pääsimme edes keskustaan saakka.



Rakastan merta, ja vesi elementtinä on aina ollut äärimmäisen rauhoittava ja tärkeä minulle. Olen viettänyt koko elämäni kesät saaristossa meren äärellä, joten pikku "paatti-ajelu" saarelle oli aivan ihanaa. Vaikka pysyimme koko ajan aivan keskustan tuntumassa, oli tunnelma aivan erilainen. Kuin olisi lähtenyt pidemmällekin matkalle.

Suomenlinna vei kyllä sydämen. Ja keksimme, että elokuvien Hobittila ei olekaan Uudessa Seelannissa, vaan Suomelinnassa :)




Palasimme vasta illalla takaisin majapaikkaamme, ihastuneena ja tyytyväisenä. Söimme eväitä nurmella istuskellen nauttien meri-ilmasta ja pilvien takaa lämmittävästä auringosta. Kävelimme ympäriinsä saarella nauttien siitä, ettei ollut kiire yhtään mihinkään. Ei aikatauluja tai mitään mikä olisi odottanut To Do-listalla. Voiko enää olla parempaa. Eikä pätkääkään haitannut, että se aurinko oli siellä pilven takana. 





Illasta kaveri keksi kivan homman ja raahasi meikän Malminkartanon täyttömäen portaisiin. Minähän en ole kovinkaan urheilullinen, enkä todellakaan mitenkään hyvässä kunnossa. Paljonko yli 400 niitä portaita nyt sitten olikaan sinne 90 metrin korkeuteen. Että sellainen iltalenkki. Ylös päästyäni haukoin henkeä kuin kala kuivalla maalla kun kaveri lähti vetämään toista kierrosta. Kolmannelle kierrokselle lähdettyään meikällä tuli kiukku, että perkele mä en kakkoseksi jää ja lähdin toiselle kierrokselle. Pakko tuntuea edes vähäistä ylpeyttä siitä, että pystyn tänään kävelemään kohtuu normaalisti xD





Tehtiin tämän jälkeen vielä pieni "turistikierros" Vantaakoskea katsomaan. Jälleen sitä veden kohinaa. Sen jälkeen vielä yöpalalle ja kotiin nukkumaan.




Nyt sitten paluu arkeen. Seuraavan kahden viikon aikana on yksi vapaapäivä. Ja sen jälkeen koittaa "pelätyt", jännittävät ja innolla odotetut kaverin häät, joissa allekirjoittanut hoitelee kaason velvollisuuksia. Ja lomaan ei ole enää kuin 30 päivää.


perjantai 15. heinäkuuta 2016

Kiireinen Kesä.

Huh, hieman hätkähtää kun huomaa, että Heinäkuukin on jo puolessa välissä. Mihin alkukesä on kadonnut? Kauheasti kaikkea pientä ja ennen kaikkea töitä. Suurin kiukustuksen aihe tänävuonna on viimevuotisen työttömyyden aiheuttama lomien katoaminen. Kesälomaa ei ole kuin nimeksi pieni pätkä Elo-syyskuun vaihteessa. Mutta onneksi sitä lomaa sentään on edes muutama päivä.



Alkukesän aikana tuntuu, ettei mitään ole tapahtunut ja mitään ei ole saanut aikaiseksi. Välillä on sellainen olo ettei vapaapäiväkään ole ollut. Ehkäpä tähän tulee korjaus jatkossa.

Alkukesä on tosiaan mennyt vauhdilla. Kovinkaan paljon ylimääräistä vapaata ei ole ollut. Rakas ystäväni menee naimisiin muutaman viikon päästä ja polttareiden ym järjestäminen on ollut yllättävän stressaavaa. Hauskaa toki sen lisäksi. Polttarit vietettiin pari viikkoa sitten ja kaikkien vastoinkäymisien jälkeen päivä oli onnistunut, hauska ja rento. Päivä ei ollut mitenkään extreme tai sisältänyt mitään hurjia tempauksia, vaan alusta lähtien tarkoituksena oli viettää rento, kiva päivä hyvällä porukalla. Ohjelmassa olikin siis lähinnä yhdessäoloa, saunomista ja perinteistä tyttöjen juoruilua. Muutamia morsiustaikojakin tuli luonnollisesti tehtyä. Oikeastaan päivä oli juuri sitä, mitä itsekin tavallaan oli kaivannut. Eihän sitä samalla tavalla osannut rentoutua, sillä itse oli toisena seremoniamestarina koko hommassa, mutta kivaa oli kaikilla.







Seuraava etäppi onkin sitten itse häät. En ole koskaan ollut kaasona. Olin elämäni ensimmäisissä häissä viime vuonna. Eihän tässä ole hajuakaan mitä kuuluu tehdä. Päivästä tulee varmasti ihana ja mieleenpainuva, mutta silti. Entä jos pillitän koko seremonian ajan kirkossa. Jos jäädyn kaikkien vieraiden edessä. Onneks ei sentään tarvitse pitää puhetta. Koko häävieraiden joukosta tunne varmaan viisi ihmistä. Sekin jännittää, mutta samalla on kauhean innostunut. Tämä kaikki naurattaa välillä, kun miettii, että olen kuitenkin vain kaaso. Morsian tässä on se kenen kuuluu stressata ja jännittää. Ehkä tavallaan myötäelän tätä asiaa hänen rinnallaan, kyseessä on kuitenkin hyvin tärkeä ystävä.



Häiden jälkeen odottaakin jo se kauan kaivattu kesäloma. WIEN!

Viimeiset pari päivää olen viettänyt käytännössä laiskotellen. Lukien, nauttien ulkoilmasta ja mökkeillen. Nyt kotiin palattua kotona tuoksuu puhtaalle mäntysuovalle. Yksi lempiasioistani. Vielä pitää hieman siivota, mutta en malttanut olla viskaamatta vastapestyä puhdasta mattoa heti keittiöön. Lattiakin tuli pesytä vasta viikonloppuna kun paiskasin lattialle rikki juomalasin. Kesän tuoksuja kotona. Ulkona sataa kaivattua vettä. Tässä istutaan miettien tätä elettävää kesää hörppien teetä ja nauttien olosta. Ei tää kesä ehkä sittenkään ole hullumpi vaikka vapaa-ajan puuttestä on tullut kiukuteltuakin.